Terve hymy, terve elämä: nuorten aikuisten suunterveys Hammaslääkäriliiton 100-vuotisjuhlavuonna
Hammaslääkäriliitto on jo vuosisadan ollut väestön suunterveyden asialla. Juhlavuonna Avaa suu -kampanjamme keskittyy erityisesti nuorten aikuisten suunterveyteen ja elinikäiseen suunterveyteen.
Aikuistuessasikin jatka suunterveydestä huolehtimista
Koulun jälkeen nuorten ja nuorten aikuisten elämässä tapahtuu yleensä suuria muutoksia: opiskeluaika, kotoa muutto, kenties varusmiespalvelus, valmistuminen ammattiin, perheen perustaminen. Suunterveydestä huolehtiminen, hyvä suuhygienia ja terveelliset ruokatottumukset ovat tärkeitä läpi kaikkien muutosten.
Myös hammaslääkärin tekemien koko suun tutkimusten säännöllisyydestä on muistettava huolehtia. Kun täyttää 18, suun terveydenhuolto terveyskeskuksessa ei ole enää maksutonta. Sen jälkeenkin on tärkeää hakeutua hammaslääkärin tutkimukseen joko terveyskeskukseen, YTHS:lle tai yksityishammaslääkärille, hammaslääkärin määrittelemän, riskiin perustuvan tutkimusvälin mukaisesti. (Lisätietoa yksilöllisestä tutkimusvälistä Käypä hoito -suosituksessa Karies (hallinta)
Perhettä perustettaessa ensisijaisen tärkeää on huolehtia, että vanhempien suut ovat kunnossa ja muistaa vastuullisesti huolehtia lapsen saaman ravinnon terveellisyydestä ja lapsen hyvästä suuhygieniasta.
Huolellinen hampaiden puhdistus rutiinina
Lapsena opitusta huolellisesta suuhygieniasta on syytä pitää kiinni nuoruusajan muutoksissakin. Hampaiden harjaus fluorihammastahnalla aamuin illoin ja hammasvälien puhdistus päivittäin auttavat pitämään myös hengityksen raikkaana.
Nuoren aikuisen terveelliset ruokatottumukset
Terveellisiin ruokatottumuksiin kuuluvat säännöllinen ateriarytmi ja napostelun välttäminen. Syömällä kunnollisen aamiaisen, lounaan, välipalan, päivällisen ja iltapalan nälkä pysyy loitolla, eikä tarvitse napostella pitkin päivää.
On hyvä muistaa, että esimerkiksi virvoitusjuomat, light-juomat, urheilu- ja energiajuomat, useimmat nk. makuvedet, täysmehut, marjamehut, sitrushedelmät, etikka ja monet alkoholijuomat aiheuttavat hampaisiin eroosiota eli kemiallista kulumista. Syömisen jälkeen on hyvä käyttää säännöllisesti ksylitolia.
Nuoruusajan suunterveyden uhkatekijöitä
Yleisimpiä suunsairauksia ovat hampaiden reikiintyminen ja ientulehdus, joka voi hoitamattomana edetä hampaan kiinnityskudossairaudeksi eli parodontiitiksi. Näitä voi ehkäistä hampaiden huolellisella omahoidolla.
Nuoruus- ja opiskeluaikana on syytä huomioida tupakka- ja nikotiinituotteiden, alkoholin ja muiden päihteiden haittavaikutukset terveydelle, myös suunterveydelle, ja välttää niitä. Kaikki tupakka- ja nikotiinituotteet ovat haitallisia terveydelle ja voivat aiheuttaa etenkin nuorille nopeasti voimakasta riippuvuutta.
Varusmiespalvelu voi tuoda riskejä suunterveydelle
Varusmiesten arjessa voi olla kiirettä, eikä aamutoimien yhteydessä ehkä ole aikaa hampaiden puhdistukseen. Silloin hampaat pitää harjata esimerkiksi lounaan jälkeen. Toiselle harjauskerralle pitäisi löytää aikaa illalla.
Metsäleireillä olosuhteet ovat vielä haastavammat. Mukaan pitäisi muistaa pakata myös hammasharja ja -tahna, ja energiaa sekä juomavettä pitäisi riittää hampaiden harjaukseenkin kaksi kertaa päivässä.
Nikotiinituotteiden käyttö ja sotilaskodin herkkujen nauttiminen on varuskunnissa yleistä. Suunterveys olisi hyvä muistaa, vaikka olo olisikin turhautunut, stressaantunut tai väsynyt.
Hammaslääkäriliitto suun asialla
Vuosien varrella Hammaslääkäriliitto on ponnistellut väestön suunterveyden edistämiseksi esimerkiksi vaikuttamistyöllä ja erilaisilla terveyskasvatusaineistoilla.
1960-luvulle asti hammaslääkärin työ oli lähinnä hampaiden paikkausta ja poistamista sekä proteesien tekoa. Sodan jälkeen sokerin kulutus lisääntyi, ja karies yleistyi räjähdysmäisesti. 1960-luvulla kiinnostus karieksen hallintaan ja ehkäisevään hoitoon lisääntyi. Suunterveyden ammattilaiset kävivät monissa kouluissa joka toinen viikko tekemässä oppilaille fluorihuuhteluita. Fluorivalmisteet levisivät myös kotikäyttöön.
1970-luvulla karies alkoi vähentyä. Ksylitolin teollinen valmistus alkoi 1975. Hammaslääkäriliitto osallistui terveystalkoisiin esimerkiksi erilaisilla valistusmateriaaleilla. 1980-luvulla isot kampanjat valistivat väestöä ientulehduksen oireista, suun sairauksista ja hoidon tärkeydestä tv:ssä, lehdissä, julisteissa ja esitteissä. Tavoitteena oli myös saada ihmiset käymään säännöllisessä hammashoidossa. 1990-luvulla suunterveyden ja yleisterveyden yhteyksistä saatiin uutta tieteellistä näyttöä, ja Hammaslääkäriliitto panosti tiedon levittämiseen suurelle yleisölle.
Uudella vuosituhannella kampanja-aineistot ovat siirtyneet verkkoon ja someen. Valistuksesta on siirrytty yksilöllisempään terveysohjaukseen ja kannustamiseen. Myös yksilön ja yhteisön asenteisiin, arvoihin ja voimavaroihin pyritään vaikuttamaan ja yksilöiden ja väestön edellytyksiä huolehtia suunterveydestään pyritään lisäämään.
Yhteiskunnallisilla toimilla ja esimerkiksi lainsäädännöllä ja verotusta koskevilla päätöksillä on mahdollista luoda terveyttä edistävää politiikkaa. Terveyden edistämisen tulee olla myös keskeinen osa hyvinvointialueiden terveyspalveluita. Näidenkin eteen Hammaslääkäriliitto tekee jatkuvasti työtä.